sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Söndagsmys


Väsyneet, mutta onnelliset sunnuntaiterveiset! Takana on touhukas viikko, johon on kuulunut kaikenlaista puuhaa ja hommaa sateisista kävelyistä muovin paistoon ja korujen väkertelyyn sekä shoppailua, mukavaa minikaupunkilomaa ja aivan ihanat hääjuhlat. Kaikenlaista kivaa siis, mutta näin sunnuntai-iltana tuntuu, että ehkä olisin voinut ottaa vaikka vielä yhden lepopäivän tähän päälle. En kai ole ainoa, joka joskus kaipaisi viikonlopun päälle vielä toista viikonloppua, jotta voisi ihan vaan ladata akkuja?

Sunnuntai-ilta onkin vierähtänyt koneen ääressä, isoa teemukillista hörppien. Tuo ylläoleva kuva on todellisuudessa perjantai-illalta, kun lököttelin hotellilla ja fiilistelin onnistuneita ostoksiani. Suunnitelma on kuitenkin nytkin loppuillalle hyvin samansuuntainen. Lämpimän suihkun kautta sänkyyn lököttelemään ja voimia keräämään uutta viikkoa varten.

Ja ai että miten iloinen olenkaan tuosta uudesta Keep Cupistani! Miten ihanaa onkaan napata aamukahvit siihen ja köpötellä vaikkapa fiilistelemään niitä kotikaupungin ihania aamuhämyisiä maisemia. Kenties tämän voimalla uuteen viikkoon siis.

Leppoisaa ja lämmintä sunnuntai-iltaa sekä tsemppiä alkavaan viikkoon!

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

06:11


Tänään klo 06:11 katsoin kelloa eteisessä, lenkkarit jalassa. Aavistuksen vastentahtoisesti patistin itseni ulos ja hetkeä myöhemmin olin jo meren rannalla haltioituneena ihailemassa mielettömän upeaa sumuista maisemaa. Haltioituneena räpsin valokuvia kännykällä, mutta tajusin sitten ettei aamuhämärässä otetuista kännykkäkuvista voi tulla mitään kovin kaunista. Enkä olisi varmasti muutenkaan onnistunut vangitsemaan sitä tunnelmaa kameran linssin läpi.

Lenkin aikana aurinko nousi ja päivä valkeni. Viimeisistä kuvista sai jo selvääkin, vaikka hyvä laatu näistäkin on aika kaukana. Mutta jospa näistä välittyisi ainakin häivähdys sitä mitä aamulla ihastelin.  Sumussa ja hiljaisessa merenrannassa oli jotain tosi satumaista, jopa hämähäkin seitit näyttivät kauniilta ja hiljaisuuden rikkoi vain sumun takaa kuuluva lintujen polskiminen aamu-uinnillaan. Aamulenkki tällaisissa maisemissa tekee kyllä ihmeitä! 

Ja ei, en todellakaan saa itsestäni irti tällaista joka aamu. Useimmiten käännän mieluiten kylkeä ja siirrän herätystä ihan vaan vähän eteen päin. Mutta olkoon tässä taas muistutus itselleni, että välillä kannattaa patistaa itsensä aikaisin ylös nauttimaan tällaisesta arjen luksuksesta! Ja vaikka vähän jopa tuntuisi pahalta, lenkin jälkeen on hyvä olo.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Perjantain askarteluvinkki: Kutistemuovi


Jos näpertelyinto on siellä ruudun toisellakin puolen nostanut päätään näin syksyntullen, niin tässäpä yksi kiva idea. Tutustuin nimittäin kuluneena kesänä minulle uuteen tuttavuuteen nimeltään kutistemuovi. Se on aluksi suurinpiirtein kartongin paksuista levyä, jota on helppo leikata ja siihen voi esimerkiksi piirtää tai leimata askarteluleimoilla. Sen jälkeen luomus laitetaan noin 150-175 asteiseen uuniin ja tuotos kutistuu minuutissa-parissa lopulliseen kokoonsa. Muovi kutistuu todella reilusti, noin 45 % eli lähes puoleen alkuperäisestä koostaan! Tämä on siis syytä ottaa huomioon kuvioita suunniteltaessa. Myös värit tummuvat jonkin verran. Itse jouduin hiukan harjoitella, jotta hahmotin minkäkokoinen lopputuloksesta todella tulee. Uunissa muovi käpristelee rajusti, sitä ei kannata säikähtää, se kuuluu asiaan, kun muovi kutistuu. 

Kokeilin sekä värillistä muovia että mustaa, valkoista, läpinäkyvää ja läpikuultavaa, joita tuossa yllä vilahti. Oman kokemukseni mukaan nämä "värittömät" säilyttivät muotonsa paremmin kuin värikkäät muovit. Siksi tykästyin niihin ja muutenkin tuo mustavalkoinen simppeli linja miellyttää silmääni. Toisaalta nuo värittömämmät käpristelivät uunissa aika rajusti, joka ajoittain aiheutti vähän haasteita, kun muovi tarttui itseensä kiinni. Mutta ainakin selkeät ja yksinkertaiset kuviot tuntuivat onnistuvan aika kivasti.

Tässä muutamia kokeilujani ennen uunia. Värikkäät on leikattu värillisistä kutistemuoveista ja vieressä silikonileimasin, jolla leimailin kuviot muoveihin.



Ja tältä kuviot näyttivät uunin jälkeen. Värilliset muovit tosiaan muuttivat jonkin verran muotoaan uunissa, joten ihan hallitusti ei kuvioiden suunnittelu näiden osalta sujunut.


Toisaalta osasta kokeiluista tuli mielestäni ihan hauskoja ja taitavat päätyä narun tai ketjun päähän koruiksi. Pienet sydämet voisin liimata korvakorutappeihin ja tehdä niistä korvikset.



Korua varten kannattaa muistaa tehdä ketjulle reikä valmiiksi ennen uunia ja muistaa, että myöskin se kutistuu. Itse käytin tavallista paperirei'ittäjää, joka toimi tässä vallan mainiosti.

Hauskaa ja melko helppoa puuhaa siis. Näitä kokeiluja syntyi jonkin verran pitkin kesää ja erään ystäväni polttareissakin näitä askarreltiin. Mukavaa yhdessä tekemistä, josta jää pieni muisto. Myöskin hauska lahjaidea, koruun voi leimailla vaikkapa päivämäärän tai jonkin tekstin muistoksi tietystä päivästä tai juhlasta. Ehkäpä täälläkin tulee vielä syksyn mittaan askarreltua muutama pieni paketti, joihin sujahtaa kutistemuovikoruja. Nyt kun alkuun on päästy, voi ideoita kehitellä vielä vähän eteen päin :)

Löytyykö ruudun takaa muita kutistemuovia kokeilleita? Mitä kaikkea muuta tästä hauskasta materiaalista voisi tehdä? Mikä toimii, mikä ei? 

maanantai 8. syyskuuta 2014

Fiskarsin kesänäyttely: Rajapinnat







Pari viikkoa sitten suuntasimme opintomatkan merkeissä Fiskarsin ruukkiin. Päivään kuului tutustuminen myös Fiskarsin Rajapinnat-kesänäyttelyyn. Olinkin ajatellut, että haluaisin käydä kyseisen näyttelyn katsastamassa, mutta kesä vierähti niin, ettei sopivaa hetkeä tullutkaan. Joten olipa mukava päästä piipahtamaan näyttelyssä koulupäivän lomassa.

Näyttelyn keskellä surraava 3D-printteri tuntui olevan yksi kiinnostavimmista jutuista. Se surrasi näyttelyn kuluessa ja joka päivä printtasi yhden Kim Simonssonin pienen nuken. Kaikista printeistä ei kuitenkaan tullut täysin samanlaisia, vaan osa sai itselleen afrotukan tai jotain muuta mielenkiintoista. Mutta kenties nuo uniikit tapaukset olivatkin niitä hienoimpia. 

Tämä projekti oli Kim Simonssonin ja Kristian Saarikorven (Saarikorpi Design) yhteistyöprojekti. Hauskaa näyttelyssä oli juurikin eri alojen osaajien hienot yhteistyöt.



Yksi myös omista suosikeistani ja hieno yhteistyöprojekti tämäkin, oli Altian kanssa yhteistyössä toteutettu hanke, Camilla Mobergin ja Markku Salon suunnittelemat, suupuhalletut pullot Chill Out -kokoelmaan. Viinipullonkaan ei tarvitse välttämättä näyttää juuri siltä mihin on totuttu.


Lisää näyttelystä löytyy Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta ONOMAN nettisivuilta tai Facebook-sivuilta.

Jos näyttely kiinnostaa, vielä ehtii, sillä näyttely on auki vielä lauantaihin 14.9. saakka.

Iloista viikon alkua! :)


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Yrttikylpy väsyneille jaloille



Parvekkeella tuli tehtyä lopullinen sadonkorjuu parisen viikkoa sitten. Samalla viimeisetkin yrtinrippeet otettiin käyttöön ja loput sujahtivat jalkakylpyyn. Tuoreiden yrttien lisäksi sujautin mukaan vähän kuivattuja yrttejä ja merisuolaa. Raikas lasillinen vettä käteen, jalat lämpimään veteen ja hetki rentoutusta. 

Jalkoja liottelin lämpimässä yrttikylvyssä parisenkymmentä minuuttia, jonka jälkeen kuorin jalat kevyesti keittiön antimista valmistetulla kuorintavoiteella. Se syntyi hyvin simppelisti tilkasta oliiviöljyä ja ripauksesta sokeria. Jalkojen rentoutushetken viimeistelee ihanasti tuoksuva ja kosteuttava kookosöljy. 

Mielestäni on parasta, jos kosmetiikaksi kelpaa sellaiset ainekset, jotka voi hyvällä omalla tunnolla laittaa myös kurkusta alas. Mieluiten siis teenkin omat jalkakylpyni keittiönkaapin antimista ja toimii, mainiosti! Erityisesti tuo kookosöljy on muuten aivan älyttömän mahtava ja monipuolinen tuote niin keittiössä kuin kylpyhuoneessakin! (Oho, menipä vähän mainostekstin puolelle, ei ollut tarkoitus vaan olen ihan oikeasti vilpittömästi tätä mieltä :)) Meillä on nykyään kookosöljyä jatkuvasti keittiönkaapissa iso purnukka, josta olen ottanut osan omaan pieneen purkkiin kylpyhuoneen puolelle. Kookosöljyä on hehkutettu mm. kosmetiikkablogeissa jo jonkin aikaa, mutta itse tutustuin öljyyn vasta keväällä ja olen kyllä hämmästunut kookosöljyn monipuolisuudesta. Esimerkiksi täältä, klik, löytyy lisätietoa aiheesta.

Tässäpä siis mainio vinkki vaikkapa sunnuntain rentoutumishetkeen. Ja jos ohjelmassa on jotain muuta pakollista vähän tylsää puuhaa, voi esimerkiksi työ- tai opiskelupaperit ottaa syliin ja samalla sujauttaa jalat rentouttavaan kylpyyn. Itse sujautin jalat kylpyyn samalla kun opiskelin tulevaa tulityökoetta varten. Käyhän se opiskelu niinkin :)

Leppoisaa sunnuntaita!

torstai 4. syyskuuta 2014

Pastellia päivään, koru kaulaan ja koulunpenkille


Entten tentten, teelikamentten, hissun kissun, vaapula vissun... vihreä vai pinkki vai... ehkä sittenkin toi toinen paita?

Inhoan kiirettä aamuisin. Ja silti onnistun usein aiheuttamaan kiireisiä ja stressaavia, suorastaan paniikinomaisia tilanteita aamuisin ja saan usein kiireen aikaiseksi vaikka olisin herännyt hyvissä ajoin. Siispä olen yrittänyt päästä pahasta tavasta eroon ja opetella suunnittelemaan ja valmistelemaan paremmin (tätä pitäisi toteuttaa myös muutamilla muilla elämän osa-alueilla). Olen yrittänyt ottaa tavaksi, että valitsen seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, vähintäänkin ajatuksen tasolla, ja parhaina päivinä pakkaan laukunkin sekä ripustan vaatteet kaapin oveen roikkumaan valmiiksi. 

Ja tämän aasinsillan kauttaa pääsinkin itse aiheeseen eli koruihin. Korut usein täydentävät asun ja antavat kokonaisuuteen sen viimeisen silauksen. Usein arkenakin tykkään sujauttaa kaulaan vaikka jonkin värikkään korun tai vaikkapa kivat korvikset korviin. Ne saattavat olla aidot helmet tai vanhasta pyörän kumista tuunatut kaunokaiset. Itse olen korujen suhteen melko avarakatseinen ja pidän toisaalta kauniista kulta- tai hopeakoruista, mutta myös kierrätysmateriaaleista tuunatuista tai muista halvoistakin materiaaleista, mutta idealla valmistetuista koruista. Jokatapauksessa pienellä jutulla, kuten yhdellä kauniilla korulla, saa usein yksinkertaiseenkin asuun mukavasti piristystä. 

Niinpä nyt kaukaa viisaana pujautin valitun puseron ja yhden pastellisen korun henkariin vaatekaapinoveen odottamaan aamua.



Samalla sainkin oivan tilaisuuden esitellä nämä pastelliset värisekoitukset, joita syntyikin jo keväällä kun innostuin sekoittelemaan Fimo-massasta erilaisia sävyjä. Aikaisemmin esittelin täällä erään korun samaa mallia, mutta eri sävyissä. Nyt on massailut jääneetkin taka-alalle, mutta ideoita polttelee jo mielessä, joten kunhan sopiva hetki löytyy, pistetään massapaja taas pystyyn!

Korujen maailmassa saankin viettää nyt rutkasti aikaa. Olen jo aiemmin ohimennen maininnut, että syksy toi tullessaan minulle aivan uudenlaisen arjen. Muutto uudelle kotipaikkakunnalle kesäkuussa oli tähän totuttelua. Elokuussa aloitin ihan uuteen alaan tutustumisen ja starttasin artesaanin opinnot suuntautuen kultasepän alaan. Koruhommien parissa pääsen puuhastelemaan siis mielinmäärin! Ensin toki opetellaan aivan perustaitoja, joissa tuntuu olevan niissäkin tekemistä. No niinhän se on, että kukaan ei ole seppä syntyessään, hiljaa hyvä tulee. Ideoita on jos jonkinlaisia ja olen todella innoissani päästessäni opettelemaan taitoja toteuttamaan niitä. 

Opiskelujen aloitus oli minulle iso askel, sillä olen jo useampi vuosi sitten opiskellut aivan toisen alan tutkinnon ja työskennelyt toisella alalla. Jonkin luovan homman parissa työskentely on kuitenkin kutkutellut jo vuosia ja loppujen lopuksi ajatus muotoutui todellisuudeksi. Nyt otan suurella innolla vastaan kaiken mahdollisen opin ja yritän parhaani mukaan kehittää itsestäni tämän valitsemani alan ammattilaista. Matka on varmasti pitkä, mutta jostain se on aloitettava.

Ihanaa alkavaa syksyä kaikille!

maanantai 1. syyskuuta 2014

Hei hei kesä, tervetuloa syksy!





Heinäkuussa helle pehmensi pään viikkokausiksi, elokuu sujui uudenlaista arkea opetellessa, mutta täällä sitä ollaan. Päivät viilenevät jo ja illat hämärtyvät. Viikonloppuna nautittiin loppukesän illoista  leppoisassa mökkitunnelmassa. Verkkarit ja villasukat jalkaan, parasta palautumista arkiviikosta! Puusauna antoi vielä kunnon löylyt, rohkeimmat pulahtivat vielä järveenkin ja illalla sytyteltiin kynttilöitä ja ulkotulia. Päiviin kuului toki myös lepohetkiä parhaan kaverin kainalossa köllötellen. Mustikoitakin saatiin vielä pieni rasia pakkaseen tulevien aamujen iloksi. Pitkän hellejakson jälkeen tuntuu oikeastaan jo aika mukavalta vetäistä villasukat jalkaan ja laittaa kynttilöihin tuli. Raikas ilma tuntuu myös hyvältä hengittää.

Tänään käännettiin kalenteri syyskuulle.  Tervetuloa syksy.